Ikääntyminen ilmiönä aiheuttaa sen, että väestön väestöllinen huoltosuhde heikkenee monessa kunnassa nopeasti: veronmaksajat vähenevät samaan aikaan kun vanhenevan väestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat. Ilmiö aiheuttaa kuntatalouteen merkittävän haasteen jo tällä vuosikymmenellä (ks. Taulukko 1). VASKE-hanke vastaa haasteeseen yhdellä tavalla: sen tavoitteena on luoda väljästi asuttujen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen uusi toimintojen kehittämis- ja arviointiväline logistisen optimoinnin ja skenaariotyöskentelyn avulla.
Taulukko 1.
Väestöennuste
2009 Väestöllinen (demografinen)
huoltosuhde vuosina 2010 – 2040
(Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta
täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään, Lähde: Tilastokeskus)
2010
|
2020
|
2030
|
2040
|
|
Lieksa
|
62,4
|
101,8
|
137,1
|
130,6
|
Iisalmi
|
53,4
|
74,1
|
88,8
|
87,1
|
Kiuruvesi
|
64,6
|
83,2
|
100,9
|
99,5
|
Sonkajärvi
|
60,5
|
87,9
|
112,4
|
111,1
|
Vieremä
|
59,4
|
75,0
|
86,8
|
86,2
|
Pohjois-Karjala
|
54,2
|
73,9
|
88,4
|
86,1
|
Pohjois-Savo
|
54,3
|
71,8
|
84,7
|
84,1
|
Koko
maa
|
51,6
|
65,4
|
73,0
|
7
|
Enemmän aikaa asiakkaan kotiin
VASKE-hankkeessa kotihoidon
tuottavuutta lähestytään niin, että tuottavuuden ajatellaan kasvavan, kun kotona
tapahtuvan asiakastyön määrää kyetään lisäämään. Asiakkaat yleensä toivovat
enemmän aikaa ja palvelua, mitä kotihoito kykenee tuottamaan. Tällä taas on suora yhteys henkilöstön
työtyytyväisyyteen: hoitohenkilökunta on motivoituneempaa pystyessään
vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Lisääntynyt tuottavuus mahdollistaa asiakastyön
laadun kehittämisen. Tämä tapahtuu yhtäältä asiakastyön prosesseja
sujuvoittamalla mm. aamupäivän ruuhkahuippuja tasaamalla hoitamalla oikeat
asiakkaat oikeaan aikaan sekä toisaalta ns. välillisen työn määrää
vähentämällä. Monissa tapauksessa kotihoidon henkilöstön välillisen työn määrä
on selvästi varsinaista asiakastyötä suurempi. Välillinen työ kostuu
tavallisimmin hyvin sirpaleisesta tehtävien kokonaisuudesta, pitäen sisällään
mm. erilaisia valmistelutehtäviä, yhteydenpitoa, organisointia ja matkustusta. Yksi keino vähentää välillistä
työtä ovat teknologiset ratkaisut esim. sähkölukkojen ja
mobiililaitteiden käyttöönotto.
Lieksassa ja Ylä-Savossa kerättiin
viime syksynä tietoa asiakaskäynneistä optimointia varten. Aineistosta käy ilmi
hoitajan kunkin työvuoron aikana käymät asiakaskäynnit sekä näiden aikatiedot.
Näistä tiedoista koostettiin
yhteenvetotiedot työvuorojen ja asiakaskäyntien määrästä, palvelu- ja ajoajasta
sekä ajomatkasta. Optimoitujen tietojen mukaan välillisen työn osuus oli Lieksassa
yhden viikon toteuma-aineiston perusteella 56 % ja Ylä-Savossa kahden viikon
toteuma-aineiston perusteella 57 %.
Logistinen optimointi kotihoidon kehittämisessä
Hankkeen kotihoidon kehittämistyössä yhdistyy
logistinen optimointi ja kotihoidon arjen näkökulma. Kehittämistyössä käytrtään apuna logistista
optimointia vaihtoehtoisine skenaarioineen ja
pilottialueiden eri toimijoista koostuvaa työpajatyöskentelyä. Logistisella optimoinnilla
haetaan vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja. Procomp
Solutions Oy:n asiantuntija Olli Bräysyn mukaan työajan seurantaan perustuvan
prosessioptimoinnin avulla voidaan nykyisellä henkilöstöllä löytää
laskennallisesti lähes kolmannes asiakastyöhön käytettävää työpanosta lisää. Vaikka optimointi-ohjelma huomioi
sekä asiakkaiden tarpeet, kunnan työntekijöiden osaamisen ja tietenkin
maantieteelliset etäisyydet, kaikki tarvittava tieto ei ole mukana
tietokoneanalyysissä. Työpajatyöskentely mahdollistaa tietokoneanalyysiin perustuvan
tiedon ja arjen tiedon yhdistämisen. Skenaarioista on keskusteltava yhdessä eri
osapuolien kanssa. Tässä hankkeessa keskustelu tapahtuu työpajoissa.
Edellä
mainittu Lieksan ja Ylä-Savon optimointi tehtiin toteuma-aineistosta
generoitujen perioidisuustietojen pohjalta, jotka sisältävät mm. kuinka monta
kertaa viikossa ja minkä aikaikkunan sisällä perioidisten tilausten mukainen
asiakaskäynti tulee tapahtua sekä kuinka pitkä palveluaika on. Näin saatiin
selville perioidisten tilausten toistuvuus ja aikaikkunoiden koko. Perioidisten
tilausten pohjalta suoritettiin kaksi eri laskelmaa aluejaon kanssa
(tiimirajoilla) sekä ilman aluejakoa (ei tiimirajoja). Clients’ Finland Oy:n Jarno
Väisänen totesi optimointituloksista, että niissä on kiinnostavaa optimoinnin
tuottamat vinkit, mistä hyötyjä kannattaisi lähteä etsimään. Optimointi
näyttäisi osoittavan, että tiimirajojen poistaminen tuottaa mahdollisuuden
uudelleen ohjata kotihoidon resursseja.
Optimointi tsuoritettiin työvuoropohjaisesti, ei kilometripohjaisesti.
Työvuorot vähenivät 8,3 % (tiimirajoilla) ja 17,8 % (ilman tiimirajoja).
Hankkeen kehittämistyön
tavoitteena on ollut kotihoidon asiakastyön tehokkuuden parantaminen lisäämällä
asiakkaan luona vietettävää aikaa. ja työntekijöiden kiireen tunteen vähentämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi Lieksan kotihoito
on kevään aikana tarkistanut ”aikakriittisesti” tiimien 1 ja 4 asiakkaiden hoito- ja
palvelusuunnitelmat. Tämä tarkoittaa
aamupäivän asiakaskäyntien kriittistä tarkistamista ja siirtämistä muuhun
aikaan; vain välttämättömimpien töiden tekemistä aamupäivän aikana. Uusi
toimintatapa on jo aloitettu tiimeissä 1 ja 4, joista se levitetään tämän vuoden
aikana myös muihin tiimeihin. Samalla on noussut esille ajatuksia pilottien
kotihoidon kehittämiseen myös hankkeen jälkeen mm. Lieksassa teknologisten
ratkaisujen hankkiminen välillisen työn vähentämiseksi ja pohdintaa siitä, mitä
teknologian hankkiminen edellyttää kotihoidon prosesseilta.
