Työpajatyöskentelyn
tarkoituksena on ollut käynnistää vuoropuhelua tietokonepohjaisten automaattisten
suunnittelutulosten, kotihoidon arjessa toimivien esimiesten ja työntekijöiden ajatusten
ja kokemusten sekä muun asiantuntijatiedon välillä. Lieksassa on järjestetty
yhteensä neljä työpajaa. Työpajojen välillä
keskustelua ja kehittämistyötä on jatkettu projektiryhmässä.
Lieksan kotihoidon
viimeisen työpajan aiheena oli Optimoinnin kokonaisuus – kotihoidon erilaiset
vaihtoehdot. Procomp Solutions Oy:n
optimointiasiantuntija Olli Bräysy esitteli työpajassa optimointituloksia.
Kotihoidon tulevaisuuden kehittämisen lähtökohtana on, että kotihoito on Lieksassa
seuraavina vuosina nopeimmin kasvava palvelualue. Yli 75-vuotiaita on vuodesta 2013
alkaen joka vuosi 40 enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Näistä 40 yli
75-vuotiaasta oletetaan kotihoidon asiakkuuteen tulevan 6 - 8 asiakasta
vuodessa.
Hankkeen aikana on keskusteltu paljon siitä,
että optimoinnissa kerätään tieto vain asiakkaan luona tehtävästä välittömästä
työstä. Pilottikuntien kotihoidossa halutaan jatkossa tietää,
mitä muuhun välilliseen työhön sisältyy. Bräysyn mukaan Vaske-hankkeen
optimointitulokset sisältävät välittömän asiakastyön, matka-ajat, kirjaamisen
ja tauot. Laskelmat pohjautuvat
erittäin realistiseen malliin, jossa otetaan huomioon kaikki käytännön tekijät
ja jossa kaikki data pohjautuu huolellisesti kerättyyn toteumatietoon ja todellisiin
hoitosuunnitelmiin. Jyväskylän yliopistossa on meneillään kotihoitoa
käsittelevä väitöskirjatutkimus, jossa on tehty sekunnintarkka työajanseuranta
koko Jyväskylän kaupungin kotihoidon kaikkien tehtävien osalta. Työajanseurannan
mukaan edellä mainittu muu välillinen on yhteensä noin 15 % työajasta.
Saadut
optimointitulokset osoittavat Bräysyn mukaan, että joustavat tiimirajat,
hoitosuunnitelmien aikakriittinen tarkastelu, mobiilikirjaaminen sekä
suunnittelun oikea jaksottaminen tuovat kotihoidon organisointiin merkittävää
etua, mutta eivät yksin riitä. Tietokonepohjainen automaattinen suunnittelu
kykenee saatujen tulosten mukaan rakentamaan huomattavasti tehokkaampia
työvuoroja kuin mitä käsin on mahdollista ja nopeuttaa suunnittelua
merkittävästi. Automatisointi nopeuttaa yleensä yli 90 % suunnitteluaikaa, joka
voi olla 10-20 % työajasta.
Optimointiin pohjautuvan tarkan ja nopeasti itseään
korjaavan ajankäytönsuunnittelun on Ruotsissa todettu vähentävän kiireen
tuntua. Optimointi myös mahdollistaa enemmän aikaa asiakkaalle. Lisäksi aiemmat
tutkimukset osoittavat, että optimoinnin käyttöönotto parantaa hoitajien
jaksamista ja viihtyvyyttä työssään.
Projektiryhmä-
ja työpajakeskusteluissa on kevään aikana korostunut työntekijöiden näkemyksenä
se, ettei tiimirajojen poistaminen voi olla asiakkaan edun mukaista, koska
tällöin työntekijä vaihtuisi useammin. Uusi työntekijä ei tunne asiakasta eikä
tiedä, missä tavarat ovat. Tuttu hoitaja luo asiakkaalle turvallisuuden
tunnetta. Bräysyn esityksessä puolestaan todettiin, että toimialueiden
purkamisella on pääsääntöisesti vain kertavaikutus ja että tutun hoitajan tarve
huomioidaan optimoinnissa.
Optimointituloksista voi lukea lisää hankkeen 30.11.2012 julkaistavasta julkaisusta VASKE -
Väljästi asuttujen
alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Pielisen
Karjalassa ja
Ylä-Savossa.
Tuloksia esitellään myös 14.11.2012 Joensuussa PKAMK:n
Hyvinvointia vauvasta vaariin hankeseminaarissa klo 12.30-13.15 ja 4.12.2012
Iisalmessa ja Lieksassa Vaske-hankkeen loppuseminaarissa klo 12-15.30.
