Lieksan kotihoidon viimeinen työpaja

Työpajatyöskentelyn tarkoituksena on ollut käynnistää vuoropuhelua tietokonepohjaisten automaattisten suunnittelutulosten, kotihoidon arjessa toimivien esimiesten ja työntekijöiden ajatusten ja kokemusten sekä muun asiantuntijatiedon välillä. Lieksassa on järjestetty  yhteensä neljä työpajaa.  Työpajojen välillä keskustelua ja kehittämistyötä on jatkettu projektiryhmässä.  

Lieksan kotihoidon viimeisen työpajan aiheena oli Optimoinnin kokonaisuus – kotihoidon erilaiset vaihtoehdot.  Procomp Solutions Oy:n optimointiasiantuntija Olli Bräysy esitteli työpajassa optimointituloksia.

Kotihoidon tulevaisuuden kehittämisen lähtökohtana on, että kotihoito on Lieksassa seuraavina vuosina nopeimmin kasvava palvelualue. Yli 75-vuotiaita on vuodesta 2013 alkaen joka vuosi 40 enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Näistä 40 yli 75-vuotiaasta oletetaan kotihoidon asiakkuuteen tulevan 6 - 8 asiakasta vuodessa.

Hankkeen aikana on keskusteltu paljon siitä, että optimoinnissa kerätään tieto vain asiakkaan luona tehtävästä välittömästä työstä. Pilottikuntien kotihoidossa halutaan jatkossa tietää, mitä muuhun välilliseen työhön sisältyy.  Bräysyn mukaan Vaske-hankkeen optimointitulokset sisältävät välittömän asiakastyön, matka-ajat, kirjaamisen ja tauot. Laskelmat pohjautuvat erittäin realistiseen malliin, jossa otetaan huomioon kaikki käytännön tekijät ja jossa kaikki data pohjautuu huolellisesti kerättyyn toteumatietoon ja todellisiin hoitosuunnitelmiin. Jyväskylän yliopistossa on meneillään kotihoitoa käsittelevä väitöskirjatutkimus, jossa on tehty sekunnintarkka työajanseuranta koko Jyväskylän kaupungin kotihoidon kaikkien tehtävien osalta. Työajanseurannan mukaan edellä mainittu muu välillinen on yhteensä noin 15 % työajasta.

Saadut optimointitulokset osoittavat Bräysyn mukaan, että joustavat tiimirajat, hoitosuunnitelmien aikakriittinen tarkastelu, mobiilikirjaaminen sekä suunnittelun oikea jaksottaminen tuovat kotihoidon organisointiin merkittävää etua, mutta eivät yksin riitä. Tietokonepohjainen automaattinen suunnittelu kykenee saatujen tulosten mukaan rakentamaan huomattavasti tehokkaampia työvuoroja kuin mitä käsin on mahdollista ja nopeuttaa suunnittelua merkittävästi. Automatisointi nopeuttaa yleensä yli 90 % suunnitteluaikaa, joka voi olla 10-20 % työajasta. 

Optimointiin pohjautuvan tarkan ja nopeasti itseään korjaavan ajankäytönsuunnittelun on Ruotsissa todettu vähentävän kiireen tuntua. Optimointi myös mahdollistaa enemmän aikaa asiakkaalle. Lisäksi aiemmat tutkimukset osoittavat, että optimoinnin käyttöönotto parantaa hoitajien jaksamista ja viihtyvyyttä työssään.

Projektiryhmä- ja työpajakeskusteluissa on kevään aikana korostunut työntekijöiden näkemyksenä se, ettei tiimirajojen poistaminen voi olla asiakkaan edun mukaista, koska tällöin työntekijä vaihtuisi useammin. Uusi työntekijä ei tunne asiakasta eikä tiedä, missä tavarat ovat. Tuttu hoitaja luo asiakkaalle turvallisuuden tunnetta. Bräysyn esityksessä puolestaan todettiin, että toimialueiden purkamisella on pääsääntöisesti vain kertavaikutus ja että tutun hoitajan tarve huomioidaan optimoinnissa.  

Optimointituloksista voi lukea lisää hankkeen 30.11.2012 julkaistavasta julkaisusta VASKE - Väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Pielisen Karjalassa ja Ylä-Savossa. 

Tuloksia esitellään myös 14.11.2012 Joensuussa PKAMK:n Hyvinvointia vauvasta vaariin hankeseminaarissa klo 12.30-13.15 ja 4.12.2012 Iisalmessa ja Lieksassa Vaske-hankkeen loppuseminaarissa klo 12-15.30.